Mattojen uusi elämä – kahdesti
Tänään minun piti tehdä jotain ihan muuta. Huomenna on vieraitakin tulossa. Leipoa. Hieman siistiä nurkkia. Hommailla puutarhassa. Tehdä saunan vuosisiivous. Ja siitä se sitten lähtikin.
READ MORE
Tänään minun piti tehdä jotain ihan muuta. Huomenna on vieraitakin tulossa. Leipoa. Hieman siistiä nurkkia. Hommailla puutarhassa. Tehdä saunan vuosisiivous. Ja siitä se sitten lähtikin.
READ MORE
Hieman on ollut hiljaista täällä blogipuolella, johtuu pääasiallisesti siitä, että elämässäni ei todellakaan ole ollut hiljaista. Koitan päivittää, mitä kaikkea on tullut tehtyä. Ja tietysti aloitan siitä viimeisimmästä, viikonlopun kynttilänjämien oikeiksi kynttilöiksi muuttamisesta.
Tätä olen tehnyt ihan pikkutytöstä saakka. Ensin isän kanssa ja sittemmin opiskeluaikana kavereiden kanssa. Edelleen noin kerran vuodessa teen kaikista kynttilänjämistä milloin minkäkin värisiä kynttilöitä.
Miten voikin olla niin koukuttavaa tuo bujon tekeminen – tulee näköjään uniinkin!
Minua on kiusannut tuon hakemistosivun jäsentymättömyys, informaatiotulvaan katoaa ne kaikki ihanat ideasivut päivämäärien sekaan. Eräänä yönä sitten tuli idea siinä hämärän hetkellä. 🙂
Muutamaan otteeseen on tullut mieleen, että voisin jonkun käsityöasian laittaa jakoon muillekin. Ja samalla talteen itselleni 😀 Kangasneuletta neuvoin Vanhan ylioppilastalon (Helsinki) joulumyyjäisissä muutamalle ja jollekin taisin jopa luvata, että laitetaan ohje nettiin. Joten tässä lähtee blogineitsyys! Katsotaan, mitä muuta tänne tulee kirjoiteltua. ☺
Vuosi meni melko hujauksessa. Olin suurimmaksi osaksi sairaslomalla saatuani rintasyöpädiagnoosin joulukuussa 2015. Leikkaus, sytostaatit ja sädehoito veivät voimat ja infektioriskiin takia työskentely saven kanssa oli kiellettyä.
Elokuussa sain kuitenkin jo mennä pajaan ja ehdimme polttaa Atan, Iidan ja Pielan kanssa Viivinkin kerran, juuri ennen syksyn kädentaitomessusumaa! Ja tulokset olivat aivan loistavia! Tosin aivan kaikki värit eivät olleet sellaisia, mihin olin tottunut! Laitimmaisen kuvan oranssi ja turkoosi ovat nimittäin samalla lasitteella 😀 Ja sen lasitteen nimi on “turkoosi”. Viimeinen kuva on uunilta, osa uunista puretuista esineistä. Suurin osa niistä sai uuden kodin jouluun mennessä.
Kesällä 2015 polttelimme Viiviä peräti viisi kertaa, tulokset olivat joka poltossa hienoja. Laitoin tähän Heidi Puumalaisen lokakuussa ottaman kuva loppupolton lesetyksestä melkein täyden kuun loistaessa revonhännän vieressä. Se oli Viivin 26. poltto.
Kuva Heidi Puumalainen
Kesän aikana tein myös pienemmän mukin asiakkaiden toivomuksesta. Kutsun sitä lehtimukiksi koristelunsa takia. Lehtimukiin tein myös pienen tassin. Tämän tein väreissä turkoosi ja ruskea.
Kaksin käsin oli yhteisnäyttely lasiartesaani Sinikka Kulon kanssa Willan Voimalassa Hyvinkäällä vuonna 2011.
Halusin tehdä kolmiulotteisia “tauluja” keramiikasta. Monista niistä tulikin sitten afrikkalaisten tai aboriginaalien kilven oloisia. Käytin korkean polton värillisiä savia ja patinoita ja kuroutuvia lasitteita.
Tulella ja värillä oli yhteisnäyttely kuvataiteilija Leena Frestadiuksen kanssa Willan Voimalassa Hyvinkäällä vuonna 2006.
Olimme kesällä porukalla rakentaneet Viivin, puupolttoisen keramiikkauunini, Andres Allikin johdolla. Ensimmäisten kahden polton tuloksia toin tähän näyttelyyn sähköuunituotannolla vahvistettuna. Ensi kertaa esittelyssa liekkimummukit, puupolttoiset hymyvaasit, puupolttoiset isot vadit. Niin hienoja tuloksia heti ensimmäisistä poltoista!
Vivahteita oli myös yhteisnäyttely kuvataiteilija Leena Frestadiuksen kanssa Rinteen talossa Hyvinkäällä vuonna 2005.
Työskentelimme molemmat tahoillamme ja ällistys oli melkoinen, kun jälleen olivat ajatuksemme kulkeneet niin samoja ratoja, että näyttelyn rakentaminen oli käsittämättömän helppoa. Molemmilla oli kukkateema kantavana. Tuotteeni olivat vatien lisäksi kaatimia, vaaseja ja valettuja, enkooppikoristeltuja käyttöastioita. Tällöin syntyi mm. kesäkukka-astiasto ja nerikomimummukit.